Pikkujoulukausi 2011 oli menetys ja tili saldo näytti taas todella hyvältä joten loma tuntui olevan tarpeen. Koska myös vuosirenkaita oli tulossa uhkaavasti lisää ja iso osa kavereista kotimaassa yrittää valheellisesti palauttaa maksansa toimintakykyä viettämällä tipattoman tammikuun niin motivaatio jäädä kotimaahan oli vähäinen. Tammikuussa 2012 suuntasinkin Thaimaahan karkuun 30-vuotis syntymäpäiviäni.
Matka alkoi jo perinteeksi muodostuneella Finnairin myöhästelyllä. Lento Rovaniemeltä Helsinkiin oli myöhässä Helsingin vallanneen lumisateen vuoksi vain kolme tuntia ja jatkolento Helsingistä Bangkokiin noin kaksi tuntia. Liekö ironiaa että viime talvena kai juuri jossain kansainvälisessä lehdessä ihmeteltiin, että Helsinki-Vantaan lentoasemaa ei lumi hidasta…
Lento meni ihan hyvin ja myöhästyneestä lähdöstä huolimatta olin perillä vain noin tunnin myöhässä koska lento kesti vain reilut 9h myötäisistä tuulista johtuen. Yleensä lentoaika Helsingistä Thaimaahan vie 9,5h-11,5h tuulista riippuen. Maahantulotarkastukset ja muut ovat kieltämättä Thaimaassa jopa naurettavan nopeita verrattuna Yhdysvaltoihin. Silti aina jostain löytyy yleensä aina venäläisiä turisteja valittamassa, että mikä tässä maksaa.
Lähtiessä kotona Rovaniemellä oli noin 10 astetta pakkasta joten pienoinen shokki kohtasi Bangkokin len-toasemalta ulos suunnatessa. Lämpötila huiteli noin +32 astetta plussalla. Yleensäkin sää tammikuussa Bangkokissa ei päivisin juuri alle 30 asteen alle jää. Iltaisin ja yöllä lämpötila putoaa ehkä noin 22-24 astee-seen. Ilmasto ei silti ole niin tukala kun voisi kuvitella. Vaikea kuvailla mutta ilma ei ole tukahduttavan kuu-ma vaan enemmänkin kostean kuuma. Kosteus on tuossa avainsana. Missä vaan Bangkokissa tai Thaimaassa liikkui, niin ulos siirtyessä muutaman minuutin jälkeen pää oli märkänä ja hiki valui muutenkin ilman sen kummempaa liikkumista.
Bangkokin lentoasema sijaitsee noin 30km kaupungista. Kaupunkiin pääsee useammallakin tavalla mutta helpoimmat ovat ehdottomasti juna ja taksi. Juna on edullisin ja ehkä nopein vaihtoehto, kun taas taksi vie perille hotellille asti. Taksimatka on tosin riippuu kovasti liikenteestä. Bangkok on tunnettu liikenneruuhkistaan ja Helsingin neljän ruuhkat ovat niihin verrattuna pientä! Toiseksi taksit eivät todellakaan noudata nopeusrajoituksia. Jos rajoitus on 80km tunnissa niin taksin mittari näyttää suuren osaa matkaa noin 120km tunnissa. Turvaväleistä ei ole kuultukkaan ja suuri osa autoista ajaa niin lähellä toisiaan että isompi mies ei mahtuisi kulkemaan niiden välistä. Tosin useissa tapauksissa nämä välit täyttävät vielä mopot, skootterit ja moottoripyörät. Kaikki vaihtavat kaistaa ilman sen suurempia varoituksia ja on suorastaan ihme miten liikenne toimii niinkin sujuvasti kun se toimii. Silti, taksi lienee huomattavasti turvallisempi matkustustapa kuin paikalliset ”tuk tuk” mopoautot. Ja taksi on thaimaassa halpa. Matka lentoasemalta Bangkokin keskustaan vei noin 40min ja maksoi euroissa noin 10e. Takseista tosin lisää hieman myöhemmin.
Ensimmäinen hotelli, the heritage Hotel Baan Silom (http://www.theheritagebaansilom.com/) sijaitsi Silomin alueella, joka on Bangkokin kaupallinen keskus päivällä ja ilta aikaan hieman rauhallisempi alue, muutamaa yksityiskohtaa lukuun ottamatta, joista myös myöhemmin lisää. Hotelli mainostaa itseään kovasti neljän tähden hotellina, mutta kaikessa rehellisyydessä hotelli oli maksimissaan kolmen tähden hotelli. Ehkä jopa kahden. Kaikki tarvittava hotellista toki löytyi, mutta kaikissa pienissä yksityiskohdissa olikin sitten jotain pientä huomauttamista. 24 Tunnin huonepalvelua ei ollut, kolmessa kerroksessa olevassa hotellissa ei ollut hissiä, joka etenkin isojen laukkujen kanssa liikkuessa ahtaassa portaikossa sai aikaan muutaman kirosanan.
Itse huone oli kaikin puolin siisti päällisin puolin, mutta lähempi tarkastelu lähes mitä tahansa yksityiskohtaa kohti kertoi, että pientä hiomista ja remppaa olisi tarvittu lähes jokaiselle pinnalle. Isoimmat ongelmat huoneessa kuitenkin olivat sänky, suihku, äänieristys ja tv. Sänky oli oikeasti kova kuin tiiliskivi! petauspatjoista ei ollut tietoakaan ja lattialla nukkuminen olisi varmaan ollut lähes yhtä miellyttävä kokemus. Suihku ei toiminut kunnolla ja lämpötilan säätäminen oli kuin Eddie Izzardin stand-up pätkästä… Vesi oli joku kuumaa tai kylmää, hanojen nupit tietty asennettu väärinpäin, joten kuumasta vääntäessä tuli kylmää ja päinvastoin (tämänkin huomaamiseen meni päivä tai pari). Äänieristyksestä ei ollut puhettakaan vaan seinät olivat kuin paperia. Ja tv… Noh, kaksi toimivaa kanavaa, joista toinen oli sentään englanniksi, mutta kuva oli puoleksi muurahaisten lumisodan peitossa. Muuten ihan ok hotelli… Tosin vielä jos haluaa valittaa niin huoneesta pois lähtiessä kaikki huoneen sähköt sammuivat, eli ei tietokoneen lataamista muualla ollessa ja ilmastointi siis sammui myös. Lopputulos, käy hakemassa jotain kaupasta niin huoneen lämpötila nousee +10 astetta. Jos joku nyt kiinnitti erityishuomiota tuohon televisioon ja mutisee, että eihän lomalla televisiota katsella niin hyvä kuitenkin ottaa huomioon, että jos ryypiskely ja go go baareissa juokseminen ei kiinnosta ja nukkumaan menoaika ei ole pikku kakkosen jälkeen, niin Bangkokissa on aika vähän tekemistä ilta yhdeksän jälkeen. Hotellin puolustukseksi on sanottava edullisuus (viikko oli noin 120e luokkaa) ja hyvä sijainti.
Bangkok Silom
Silomin alueella ei siis juurikaan ollut nähtävää sillä se oli päiväaikaan Bangkokin bisness keskus. Pilvenpiirtäjiä ja jokunen ostoskeskus. Ilta aikaan Bangkokin ehkä tunnetuin katu ”Patpong” eli niin sanottu punais-ten lyhtyjen alue löytyy Silomin toiselta reunalta. Huhujen mukaan paikka on siistinyt kovasti julkisuusku-vaansa, joten pitihän paikka käydä katsomassa 🙂 Itseasiassa, ilta-aikaan alueeseen tutustuminen on minusta suositeltavaa jokaiselle turistille. Patpong koostuu kahdesta sivukadusta joiden varrella molemmin puolin on niin sanottuja go go baareja. Go Go baarit ovat siis baareja, jossa paikalliset vähäpukeiset tytöt tanssivat pöydillä ja erillisissä huoneissa on nähtävissä ”ping pong, banaani shoooow”:ita jne. Osa näistä baareista on kuitenkin ihan perus illan istumispaikkoja, joissa on elävää musiikkia. Periaatteessa tuo tyttöpuoli ja sen lieveilmiöt eivät näy itse kadulle juurikaan ja kukaan ei pakota ketään baareihin sisälle. Itse asiassa ulkoa katukuva on niin siisti, että itselleni ei olisi mikään ongelma viedä esim lasta alueelle ja alueella olikin illasta selvästi lukuisia perheitä.
Tämä johtui siitä että kadun keskikohdan oli täyttänyt katukauppiaat. Kojuja oli kolmessa rivissä, molemmilla kaduilla kadun päästä päähän. Kyseessä oli siis lähes 2km edestä ostoskojuja joissa myytiin kaikkea vaatteista, koristeisiin, aurinkolaseista kelloihin, leluja, taikatemppuja, sytyttimiä jne jne. Hintataso oli kauttaaltaan suht edullinen kunhan ymmärsin maan tavat. Kaikesta täytyy ja odotetaan että tinkaat! Hinta pitää saada putoamaan vähintään puoleen ennen kuin kannattaa ostaa mitään, jopa enemmän… Hyvänä esimerkkinä ostin itselleni Dieselin avokkaat/sandaalit (piraatti eli ei, laatu oli hyvä) ja sain tinkaamalla pudotettua hinnan 2500 bathista alle 1000 bathiin.
Muuten katukauppiasta voi tuumata sen verran että useat myyvät samoja tuotteita tai tuotteet menevät ristiin. ongelmana tosin itsellä oli massa… Thaimaalaiset ovat todella pieniä ja jostain syystä katukauppiaat eivät ole vielä sisäistäneet kunnolla että länsimaalainen turisti ei ole yhtä pieni. Niinpä 182cm ja lähes 110kg miehenköriläälle sopivan päälle pantavan löytäminen ei ollut helppoa. Itse asiassa se osoittautui katukauppiailta melkein mahdottomaksi. Tuotteiden halpa hinta saattaa myös näkyä laadussa. Ja tosiaan, suuri osa ellei kaikki ”merkkituotteista” jota on myynnissä, on piraatteja.
Bangkokin yleisilme
Bangkokin väkiluku on siis lähes kaksi kertaa Suomen asukasmäärä ja se näkyy katukuvassa. Väkeä on paljon! Se myös heijastuu kokonaisuuteen epäjärjestelmällisyytenä. Katukuvassa ei ole ollenkaan tavatonta nähdä ensin miljardin dollarin pilvenpiirtäjä, jonka vieressä on varsinainen hökkelitalo ja näiden vieressä on buddhalainen temppeli. Kaikki vierivieressä omassa omalaatuisessa harmoniassaan. Katujen varret on peitetty erilaisilla mainoksilla, osa thaiksi, osa englanniksi, osa uusia, osa jo vanhentuneita ja ränsistyneitä. Sähköjohtoja menee miten sattuu rakennusten ulkoseinillä korostaen sekajärjestystä. Kaupunkia ei siis voi millään tasolla sanoa kauniiksi tai komeaksi. Likaiseksikaan sitä ei silti voi sanan varsinaisessa merkityksessä sanoa, sillä kadut siivotaan useamman kerran päivässä. Minuun silti tämä epäjärjestys ja sekasortoisuus ei tehnyt vaikutusta. Suurkaupungeista pidin ulkonäöllisesti huomattavasti enemmän esim. New Yorkista.
Tosin, jos Bangkok ei ole likainen niin saasteinen se ON! tuktukit ja muut liikennevälineet aiheuttavat kaupunkiin tietynlaisen savusumun jota on hieman vaikea kuvailla. Se on hajuton ja mauton, mutta silti koko ajan havaittavissa ja läsnä. Myös jokien ja kanavien vesi on sen näköistä että sinne pudotessa varmaan nahka sulaisi päältä 🙂
Bangkokin nähtävyydet
Ensimmäiset päivät kuluivat lähinnä nähtävyyksiä kierrellen. Turha nillitellä mahdollisista historiallisista epätarkkuuksista, en jaksa alkaa tarkistelemaan faktoja netistä vaan kirjoitan tätä ulkomuistista. Vaikka Bangkok on 12 miljoonan asukkaan kaupunki niin tekemiseen ei silti huku. Buddhalaisuus on Bangkokissa hyvin esillä ja temppeleitä on paljon. Muutama niistä on ihan näkemisen arvoinen.
Grand palace on temppelialueista kuuluisin on ilmeisesti kuninkaan entinen asuinsija. Siellä sijaitsee myös emerald buddha. Grand palace on jonkin sortin pyhä alue, joten pukeutumiseen pitää kiinnittää huomiota. Paljaita jalkoja ei sallita, nilkat pitäisi olla piilossa ja myös hartiat. Siispä alueelle haluavan pitää pukeutua kunnon kenkiin, ei sandaaleihin, pitkiin housuihin ja hihalliseen t-paitaan. Temppelin ulkopuolella vuokrataan alueelle vaatteita niille joilla ei ole, mutta jonot ovat usein pitkiä. Vaikuttava alue ja temppelien yksityiskohdat tekivät suuren vaikutuksen. Lukuisia koriste-esineitä on peitetty kullalla ja yksityiskohtien määrä häikäisee. Pari tuntia saa vierähtämään suhteellisen nopeasti.
Kävelymatkan päästä Grand palacesta on ”nukkuvan buddhan temppeli”. Kullalla päällystetty makuuasen-nossa oleva buddha patsas on noin 15m korkea ja 40metriä pitkä. Muuten temppeli näyttää samalta kuin kaikki muutkin temppelit. Tässä itse asiassa on pienoinen temppelien ongelma. Ne kaikki näyttävät samalta. Olet nähnyt yhden, olet nähnyt kaikki! Noh, tästä huolimatta kävimme kuitenkin katsomassa myös Wat Arun (temple of dawn) jonka kohokohta on noin 100metriä korkea temppeli jonne saa kiivetä todella jyrkkiä portaita.
Muita nähtävyyksiä joihin tutustuimme oli Chatuchakin viikonloppu markkinat. Valtavalle alueelle on keräytyy joka viikonloppu markkinamyyjiä eripuolilta Thaimaata ja Bangkokissa sanotaan, että sitä mitä et markkinoilta löydä, et tarvitse. Alueella käy joka viikonloppu yli 200 000 kävijää. Myytävänä oli tosiaan kaikkea maan ja taivaan väliltä oikeista elävistä eläimistä kuten oravista koiriin, hääpuvuista tekohedelmiin, piraattielokuvista vaatteisiin ja kaikkea mahdollista. Shoppailijalla alueella kuluu helposti päivä tai pari. Hyvänä vinkkinä ja varoituksena tosin on sanottava että alue on suhteellisen sokkeloinen. Kapeita kujia on varamaan satoja ja väkeä on tooooodella paljon. Siispä jos näet jotain joka sinua kiinnostaa, OSTA SE HETI! Älä laske sen varaan että löydät samaan paikkaan vielä takaisin 🙂
Itselleni Bangkokin ehkä miellyttävin nähtävyys oli kaupungin eläintarha Dusit zoo, jossa on yli 1500 eläintä. Nyt olen vihdoinkin nähnyt ilmi elävän strutsin, kiraffin, ronsuja, kameleita ja ennen kaikkea kenguruita! Sisäänpääsy maksoi länsimaalaiselta muistaakseni noin 2e ja aikaa saisi kulumaan helposti puoli päivää. Suosittelen lämpimästi. Tosin eläintarhaan suuntaavan kannattaa ottaa huomioon että se sijoittuu hieman syrjempään pää kulkuväyliltä ja turistialueilta joten taksin löytäminen pois eläintarhalta voi osoittautua vaikeaksi kuten saimme kokea (2h odottelun aikana ei taksia löytynyt joten päädyimme kävelemään noin 3-4km Victory monumentille ja BST asemalle.
Eläimistä puheen ollen, Siam Paragonin kellarikerroksessa on myös Siam Sea World akvaario joka mainos-taa esittelevänsä jopa 30 000 erilaista merenelävää haista merihevosiin ja pingviineihin. Miellyttävä paikka tuokin kaiken kaikkiaan ja etenkin pingviinit olivat aika vekkuleita otuksia 🙂
Luonnollisesti kävimme katselemassa myös muita paikallisia nähtävyyksiä kuten Victory monument, Siamin ostoskeskukset, Chinatownin jne. Tosin rehellisyyden nimessä eipä noissa suuressa osassa ollut mitään isompaa nähtävää.
Kakkososassa sitten asiaa mm. Shoppailusta, hintatasosta sekä ruuasta. Jatko on jo kirjoitettu ja lisään sen tänne loppuviikosta.
