Lupasin jo muutama blogi sitten kirjoittavani laajemmin taikureiden Pohjoismaiden mestaruuskisoissa esittämästäni kilpailuohjelmasta. Tämä aihe on tosin jäänyt pyörimään työpöydälleni useammistakin syistä.
Alkuperäinen tarkoitukseni oli liittää blogiin video esityksestäni ja hieman raottaa eri ratkaisuja rutiinien taustalla. Miten ja miksi päädyin niihin, miten metodit rakentuivat, entä presentaatio jne. Tosin, tätä blogia lukee keskimäärin parisataa lukijaa, joissa on myös maallikoita. Tästä johtuen en voisi käsitellä metodeja kovinkaan avoimesti.
Toiseksi, molemmat rutiinit huijasivat myös suurta osaa paikalla olijoista ja osaa ilmeisesti todella pahasti. Vaikka tiesin mahdollisuuden että niin saattaisi tapahtua, niin en silti villeimmissäkään unelmissa uskonut ”Nousevien korttien” aiheuttavan sellaista hulinaa kun se Kouvolassa teki. Saamani palautteen perusteella se tuntui olevan todella monelle kisojen ja jopa koko viikonlopun kohokohta ja sain siitä todella paljon positiivista ja kehittävää palautetta. Lisäksi sain valtavasti uteluita ja arvauksia käyttämästäni metodista ja eräs nimeltä mainitsematon henkilö olisi jopa halunnut ostaa rutiinini. Rutiini ei kuitenkaan ole myynnissä.
Esittämäni versio oli myös hieman niin sanottu ”varasuunnitelma”, sillä en saanut alkuperäistä metodiani esitysvalmiiksi ajoissa. Seuraavat Pohjoismaiden mestaruuskisat ovat vain vuoden päässä ja Suomen mestaruuskisoihinkin on vain kaksi vuotta ja on hyvin todennäköistä, että tulen kehittämään ohjelmaa vielä pitemmälle. Tästä johtuen päätin, että esityksen yksityiskohdat saavat pysyä salassa.
Rutiinin pääkohdat kuitenkin ovat löydettävissä kirjallisuudesta ja pienellä/suurehkolla päänvaivalla rutiini on täysin rekonstruktoitavissa. Haluaisinkin kuitenkin avoimesti vedota taikureihin, että älkää. Teller on joskus vedonnut taikureihin seuraavasti;
”Jos joku löytää jostain vanhasta kirjasta todella kovan jutun ja taikurit sattuvat näkemään sen, niin rutiinia ei saisi silti ajatella vapaana riistana. Rutiinin löytäjä on tehnyt mahdollisesti valtavan työn pelkästään löytääkseen sen. Puhumattakaan sen tuomisesta nykypäivään.”
En ole nähnyt tai kuullut Suomessa kenenkään esittävän ”nousevia kortteja” siinä muodossa, missä kilpailussa rutiinin esitin. Maailmallakin on tietojeni mukaan vain muutamia taikureita, joilla on tosimaailman olosuhteissa esitettävissä oleva suhteellisen toimiva versio rutiinista. Toivonkin että en kuule vuoden sisällä jostain junnusta tai jopa ammattilaisesta, joka on etelässä alkanut esittää jotain hyvin samantyyppistä (mahdottomat olosuhteet lasikupuineen jne) versiota ”nousevista korteista” vaan saisin pitää tämän kokonaisuuden omana erikoisuutenani.