Taikapäivät järjestettiin jälleen Kouvolassa 18.7.-20.7.2014. Matka taikapäiville tuli taitettua ensimmäistä kertaa lentokoneella ja uskoisin että ei jää viimeiseksi kerraksi. Jos lentolippu Rovaniemeltä Helsinkiin ja takaisin maksaa tismalleen yhtä paljon kuin junalippu Rovaniemeltä Kouvolaan, niin ei ole mitään järkeä istua 10-12junassa kun perille pääsee alle neljässä tunnissa lentäen ja junalla tai bussilla.
JAY SCOTT BERRY LUENTO
Perjantain ensimmäinen virallinen ohjelmanumero oli australialaisen Jay Scott Berryn luento. Berry puhui kovasti halustaan tehdä taikuutta joka vaikuttaa todelliselta ja joka vaikuttaa siltä että esineet ovat jokapäiväisiä. Pidin omalla tavallani Berryn ajattelumaailmasta, mutta käytännön toteutuksen kanssa olinkin sitten aikalailla eri mieltä. Tämä siksi että pääosa Berryn taikuudesta tehtiin silkkiliinoilla ja nauhoilla, sienipalloilla ja muilla täysin puhtailla taikureiden välineillä. Välineiden taustalla oli myös lukuisia ”salaisia” apuvälineitä, joita yleisö ei missään vaiheessa näe tai oikein käytettynä edes epäile. Näitä nimitetään yleisesti taikureiden keskuudessa gimikeiksi ja Berrylla oli ihan kivoja pieniä oivalluksia tunnettujenkin gimikien käyttöön sekä luonnollisesti kasa uusia. Tosin joidenkin kohdalla on pakko sanoa, että vaikka Berry kovasti yritti antaa ymmärtää, että tietyt tekniikat ja jutut olisivat hänen keksimiään ja popularisoimiaan 20-3+ vuotta sitten, niin hieman särähteli itsellä korvaan se, että tiedän lukuisia taikureita, joilla on julkaistu materiaalia vastaavilla välineillä jo Berryn syntymän aikoihin. Ihan hyvä luento kaikin puolin ja ehkä tämän vuoden taikapäivien niin sanotusti temppurikkain luento. Varmasti erityisen antoisa tuoreemmille sukupolville. Paikalla Berryn luennolla oli nopean laskun mukaan reilu 100 taikuria.
Berryn luennolla oli myös paikalla joku uusi kasvo taikapäivillä, tai en ole ainakaan ennen häntä nähnyt, eikä kukaan muukaan tunnistanut. Joka tapauksessa kyseessä oli noin parikymppinen täysi imbesilli, joka oli ilmeisesti nauttinut suhteellisen paljon alkoholia tai mitä lie muita aineita ja tämä ääliö keskeytti Berryn luentoa koko ajan huutelulla, jonka hän kenties luuli olevan nokkelaa, mutta ei todellakaan sitä ollut… Häneen palaan hieman pian…
PAUL DANIELS ONE MAN SHOW
Toinen ja samalla perjantain viimeinen virallinen ohjelmanumero oli Paul Danielsin yhden miehen show. Daniels on kuuluisa myös Suomessa, jossa hänen Englannissa BBC:llä pyörinyttä taikashow’taan esitettiin 80- ja 90-luvuilla. Daniels on jo kunnioitettavassa 76 vuoden iässä, mutta esiintyy edelleen aktiivisesti ja on viime vuosina alkanut kiertää taikurikongresseja kouluttaakseen tulevia sukupolvia.
Danielsin esitys alkoi loistavalla esimerkillä yleisön käsittelystä. Berryn luennolla häiriköinyt nuori mies oli jälleen paikalla ja jatkoi samalla linjalla huuteluaan. Daniels tiedosti tämän ja piti samalla epävirallisen koulutuksen kaikille ammattitaikureille häiriköiden käsittelystä. Ensin tiedostetaan ongelma ja hienovaraisesti yritetään hiljentää tämä… Koska tämä ei toiminut otteita hieman kovennetaan ja tehdään selväksi että häiriö ei tule olemaan hyväksyttävää ja jos käytös ei muutu, niin häiriköstä hankkiudutaan eroon. Imbesilli ei kuitenkaan tätäkään ymmärtänyt jolloin Daniels heitti tämän pihalle showsta. Idiootti ilmeisesti oppi läksynsä, sillä hänestä ei muissa luennoissa tai esityksissä enää kuulunut.
Daniels myös tiedosti loistavasti, että tällainen käytös voi myös vieraannuttaa yleisön esiintyjästä, joten hän ei syöksynytkään suoraan avaustemppuunsa, vaan jutteli niitä näitä voittaen nopeasti takaisin yleisön puolelleen.
Daniels oli esiintyjänä karismaattinen ja mieli oli edelleen veitsen terävä ja lähes mihin tahansa tuli vastaus salaman nopeasti. Temppujen osalta Daniels aloitti kuppi ja pallo rutiinillaan jota seurasi korttien lento rutiini, jossa kaksi naisavustajaa laski itselleen kymmenen korttia ja valittu määrä kortteja siirtyi toisen naisen rintaliiveistä toisen naisen rintaliiveihin. Jälkimmäinen rutiini toimi loistavana esimerkkinä avustajien kohtelusta arvokkaasti. Itse teemasta heikkokin taikuri saa toki helposti revittyä irti nauruja, mutta hyvin helposti taikuri samalla nolaa avustajan. Ei Daniels… Esityksessä oli myös ajatusten lukua suomalaisilla olut pulloilla, kuuluisa tarina naruilla nallekarhuista ja jo klassikoksi muodostunut pelikortti lompakkoon (http://youtu.be/IBR6ZatHbWE), josta allekirjoittanutkin on muuten tehnyt omaa versiota jo 16 vuotta lavalla, joten toivottavasti kukaan ammattilainen tai puoliammattilainen ei inspiroitunut Danielsin esityksestä lisäämään numeroa ohjelmaansa 😉
Esityksensä Daniels lopetti perinteiseen temppuun, jossa taikuri lainaa setelin ja se poltetaan ja löydetään mahdottomasta paikasta. Rutiini on suhteellisen yleinen, mutta Danielsin versio oli hänen näköisensä ja Daniels oli loistavasti tiedostanut rutiiniin liittyvät kliseet ja onnistunut kiertämään niitä tai korostamaan niitä huumorin kautta. Todella viihdyttävä one man show jonka lopuksi yleisö taputti seisaaltaan.
Daniels on todella kova showmies ja ehdottomasti maineensa ansainnut. Muutenkin mies oli läsnä koko taikapäivien ajan ja aina valmis jakamaan neuvojaan nuoremmille tai muuten vain valmis pitämään hauskaa. Minkään sortin tietoa egosta tai ylimielisyydestä ei ollut missään vaiheessa havaittavissa.
Perjantain epävirallinen ohjelma olisi tapahtunut Kouvolan keskustassa olevassa pihviravintolassa, tai lähinnä pihviravintolan päähän pystytetyssä teltassa. Pihviravintola itsessään oli jo mennyt kiinni, ja koska teltta oli pieni ja siitä sai ruokaa vain grillistä, niin suuri osa taikureista jakaantui eripuolille kaupunkia syömään, osa siirtyi hotellille sessioimaan. Osa meni myös kävelykatu Manskille vilkaisemaan Taikamarathon tapahtumaa, jossa noin 15 suomalaista taikuria keräsi rahaa hyväntekeväisyyteen koulukiusaamisen ehkäisemiseen, esiintymällä vuorotellen kadulla 72 tuntia putkeen. Itse siirryin ravintolan kautta Manskille jossa vaihdoin kuulumisia muutaman tunnin tuttujen kanssa ja sitten Vaakunaan sessioimaan ja vaihtamaan kuulumisia.